Tahtoisin niin kovasti kuuntelemaan erästä bändiä
ja oikeastaan kun nyt miettii niin vähän useampaakin bändiä Turkuseen ensi kuun alussa oleville uuden musiikin festareille.
Ongelmallista tilanteesta tekee se että töitä olisi tarjolla samaiselle viikonlopulle myöskin.
Olen hieman rahanahne.
Menemättä jättämällä en vain säästäisi vaan myös tienaisin!
Yksin en tahtoisi välttämättä lähteä ja kaikki kaverit on häissä tai jossain töissä silloin
...tai ainakin kaikki sellaiset kaverit jotka mukaan lähtisivät.
Yhtä tahtoisin ehkä kyllä kysäistä mutta ei minulla taida sellaiseen olla mahdollisuutta.
Aivot myös huutaa ettei se kannattaisi.
Silti tahdon vain.
Ja aina vain.
Tänään tiedostin että elämäni todellakin on vain sulkeutunut ympyrä sillä tajusin että eräät tapahtumat muistuttavat hyvinkin selkeästi eräitä aiempia tapahtumia elämässäni.
Johtuuko tämä sitten minusta ja asenteestani.
Jos rehellisesti sanon niin 85% todennäköisyydellä kyllä luulen niin.
Tahtoisin osata olla olematta.
Tahtoisin osata olla.
Tahdon.
Niin monesti olen päättänyt muuttua sellaiseksi siinä onnistumatta.
Ehkä on turha enää yrittää.
Turhauttaa nyt koko tuo festari juttukin kaiken lisäksi.
Jos ei ole töitä, menen.
Jos on, en mene.
That's the deal.
Ja nyt kun se on täällä kirjallisena lupauksena itselleni ei sitä voi rikkoa ilman seuraamuksia
:D